Ruvaslahden Metsästysseura ry
Perustaminen ja johtohenkilöt
Pohjois-Karjalassa ilmeni 50- ja 60-lukujen taitteessa mielenkiinto metsästysseurojen perustamiseen. Taustalla oli yleinen suuntaus saada metsästys järjestyneeksi toiminnaksi. Ruvaslahdellakin alettiin tunnustella metsästysseuran perustamista.
Ruvaslahden metsästysseura perustettiin syksyisenä iltana 27.9.1960 Mäkitalona tunnetulla Ruvaslahden työväentalolla. Läsnä oli tupa täynnä asiasta kiinnostuneita Ruvaslahdelta, Oriniemeltä ja Varosesta. Asiaa esitteli silloinen riistapäällikkö Mikko Rantanen. Kokouksen mielipiteet olivat myötä ja vastaan, mutta seura päätettiin kuitenkin perustaa.
Seuran puheenjohtajaksi valittiin Aulis Piiroinen ja johtokunnan jäseniksi Viljo Mertanen, Reijo Korhonen, Tauno Hyttinen, Veikko Kolehmainen ja Raimo Tillonen. Jo perustavassa kokouksessa seuraan liittyi kolmisenkymmentä metsästäjää. Johtokunta alkoi välittömästi toimia. Puheenjohtajalle kauppias Aulis Piiroiselle ja sihteeri myymälänhoitaja Reijo Korhoselle annettiin tehtäväksi jäsenkeräys ja maiden vuokraus, mikä oli luontevaa kauppojen yhteydessä. Osa maiden vuokrauksesta tehtiin maanomistajien kotona. Tulos oli melkein sataprosenttinen maanvuokrauksen osalta. Hirviä metsästettiin jo ennen metsästysseuran perustamista Aulis Piiroisen metsästysseuran nimissä. Täten maiden vuokraus oli suurelta osin kunnossa ja vuokrasopimukset muutettiin seuran nimiin.
Seuran puheenjohtajana ovat toimineet 1960-67 Aulis Piiroinen, 1968-72 Raimo Mutanen, 1973-78 Kari Piiroinen, 1979-84 Viljo Mertanen, 1985 Hemmi Tanskanen, 1986-87 Veikko Leppänen, 1988-90 Pentti Nevalainen, 1991-92 Kauko Ruokolainen, 1993-94 Tuomo Nevalainen,1995-97 Ensio Tanskanen ja 1998-2023 Jari Tillonen. Tässä yhteydessä kannattaa mainita nykyinen pitkäaikainen sihteeri Markku Tanskanen.
Vuonna 2023 metsästysseuran uudeksi puheenjohtajaksi nimettiin Kalevi Nevalainen.
Yhteystiedot
Nevalainen Kalevi, puheenjohtaja
puhelin 0400 958542
Tanskanen Markku, sihteeri
puhelin 040 505 8915
Seuratoiminta
Seuran toimintaperiaatteen mukaisesti rakennettiin talkoilla Välisärkälle 70-luvun alussa ampumarata. Radalla niin seuran jäsenet kuin muutkin metsästäjät saattoivat harjoitella ammuntaa. Lisäksi metsästysseura järjesti radalla hirvenammuntakokeita. Rata on ainut kunnollinen hirviammuntakokeiden suorituspaikka Polvijärvellä liikkuvine hirvikuviotauluineen. Tosin taulujen liikuttelu suoritettiin käsivoimin sähkön sieltä puuttuessa. Kerrotaan, että loppupäivästä taulujen liikuttelijat saattoivat väsähtää ja hirvi liikkui iltapuoleen hitaamminkin.
Vuosikokouksessa 1966 päätettiin rakentaa Rauanjoen rantaan seuralle metsätysmaja. Maja rakennettiin kyläläisten raha- ja puulahjoitusten turvin talkootyönä. Keväällä 1967 pidetyissä avajaisissa maja ristittiin Eräkariksi. Myöhemmin rakennettiin myös lahtivaja. Laavun rakentaminen 2000-luvun alussa Kansalantien varteen osoittautui oivalliseksi tauko- ja kokoontumispaikaksi. Puutavara saatiin metsähallitukselta sopuhintaan ja työt tehtiin kuten ennenkin talkoilla.
Seuramerkin hankinta tuli esille 1989. Hihamerkin ja viirin suunnitteli Eila Tanskanen.
Seuran jäsenmäärä on vaihdellut sadan kahta puolen. 2000-vuoden alussa jäseniä on 80-90. Nyt jäsenmäärä on vakiintunut 120 paikkeille. Metsästäjäkunta on vuosien mittaan yhä enemmän kaupunkilaistunut. He ovat suurelta osin täällä syntyneitä ja joutuneet lähtemään työn perään muualle, mutta juuret ja synnyinseutu vetävät yhä puoleensa. Joillakin oriniemeläisillä ilmeni alkuaikoina halukkuutta perustaa oma seura, mutta se tyrehtyi metsästysmaiden vähyyteen. Maa-alueita on vuokralla yksityisiltä maanomistajilta noin 4600 ja valtiolta 450 hehtaaria.
Metsästys
Hirvikanta ja hirvilupien määrä on suuresti vaihdellut. Aina 70-luvun lopulle saakka hirvilupia oli 1-2. Käänne parempaan tapahtui 1978, jolloin hirvikanta kasvoi ja lupamäärissä liikuttiin kymmenen paremmalla puolen. Huippu saavutettiin 1982, jolloin hirvilupia oli 22. Tämän jälkeen 80/90-lukujen vaihteessa liikuttiin kymmenen paikkeilla. 90-luvulla aina lopulle saakka lupamäärät ovat olleet 5-6 hujakoilla ja vuosituhannen vaihteessa kanta näyttää taas voimistuneen. Vuonna 2010 lupia oli 7 aikuisen ja 7 vasan lupaa.
Hirviporukan johtajana on toiminut kymmeniä vuosia Heimo Karvinen. Jari Tillonen oli myös useita vuosia johtamassa hirvenmetsästystä.
Jo ennen metsästysseuran perustamista hirviä metsästettiin Aulis Piiroisen metsästysseuran nimissä. Metsästys tapahtui pääsääntöisesti suurimmilla metsäalueilla ja Rauanjokivarsisaloilla. Silloin ei hirviä sanottavasti näkynyt vesijättöalueilla. Koska tiestöä ei ollut , oli muutamankin hirven metsästys ja tien varteen raahaaminen kymmenellä miehellä työn takana. Vasta 70-luku toi helpotusta, kun alettiin rakentaa metsäautoteitä.
Sattuipa kerran 60-luvun lopulla, ettei hirviseurue alkanut löytää hirviä. Niinpä päätettiin katsella elukoita ilmasta käsin. Viljo Mertanen, Aulis Piiroinen ja Matti Laukkanen suuntasivat matkansa Kolille Jeron lentokentälle, jonne he olivat kutsuneet pienlentokoneen, joka tuli Lieksasta. Lenneltiin hirvimaiden yllä ja muutama hirvi näkyi, vaikka maa ei ollut vielä lumen peittämä. Koska yhteyttä alapuolella oleviin metsästysporukan muihin jäseniin ei ollut eikä sitä itse asiassa saanutkaan olla metsästyssääntöjen mukaan, jäi lentely enemmänkin huviajeluksi. Kulkuvälinettähän ei edes lentokonetta ei saa käyttää hyväksi metsästyksessä.
Alkuaikoina oli puutetta hirvikivääreistä, joita monet hankki teettämällä asesepillä niitä sotilaskivääreistä. Uusien ostoon ei monillakaan liiennyt rahoja. Puute oli myös hyvistä hirvikoirista. Nyt tämäkin puute on saatu korjattua ja on siirrytty ”mölyajosta” koirametsästykseen.
Kanalintujen metsästystä on melkeinpä poikkeuksetta aina rajoitettu. Jäniksiä on voitu metsästää mukavasti, sillä kanta on säilynyt runsaana. Suurpedoista karhuja on ollut seuran alueella. Seuran puheenjohtaja Jari Tillonen ampui 14.9.2000 kaksi karhua Varosessa. Ne olivat ns. erauspentuja, joista toinen painoi 45 ja toinen 48 kiloa. Hänestä tuli Polvijärven ensimmäinen karhunkaataja pitkiin aikoihin.
Riistanhoito ja muu toiminta
Riistanhoito on kuulunut ja kuuluu kiinteästi metsästykseen. Jäsenille on pidetty koulutustilaisuuksia, rakennettu riistapeltoja, ruokintakatoksia, vesilinnuille ruokintalavoja, kaadettu haapoja jäniksille, asetettu nuolukiviä hirville ja rakennettu supi-ja minkkiloukkuja. Pienpetojen pyynnistä on maksettu pientä tapporahaa.
Varsinaisen metsästysharrastuksen ulkopuolella järjestettiin vuosina 1988-95 yleiset pilkkikilpailut Höytiäisellä Oriniemellä. Joka vuosi ne pidettiin pitkäperjantaina. Osanottajia oli yli 100, sillä pääpalkintona oleva vene sai väen liikkeelle. Kilpailun tuotto oli melko hyvä. Kisojen tuotolla voitiin hankkia mm. sähköt metsästysmajalle.
Juhlat
Metsästysseuran 10-vuotisjuhlat pidettiin 15.11.1970 Ruvaslahden työväentalolla. Juhlaohjelmaan kuului grillatun mullin syöntiä, elokuvia ja tanssia. Juhlassa ansioituneita seuran jäseniä muistettiin . Hopeisen ansiomerkin saivat Eemel Tillonen ja Aulis Piiroinen. Pronssinen ansiomerkki luovutettiin Veikko Kolehmaiselle, Tauno Hyttiselle, Viljo Mertaselle ja Raimo Tilloselle.
20-vuotisjuhlia vietettiin 30.1101980 Ruvaslahden koululla. Peijaiset pidettiin koululla ja tanssit Mäkitalolla. Seuran kunniapuheenjohtajaksi julistettiin Aulis Piiroinen. Hopeisen ansiomerkin saivat Aulis Piiroinen ja Raimo Mutanen. Pronssisen ansiomerkin saivat Viljo Mertanen, Aarne Lemmetyinen ja Hemmi Tanskanen.
Hirvipeijaiset ja 30-vuotisjuhlat pidettiin Ruvaslahden koululla 3.11.1990. Illalla tanssittiin Kylätalolla Oriniemellä. Hopeisen ansiomerkin saivat Hemmi Tanskanen ja Raimo Tillonen sekä pronssisen ansiomerkin Veikko Leppänen ja Arto Sutinen. Lisäksi riistanhoitopiirin myöntämän riistanhoidon ansiomerkin sai Kauko Nevalainen.
Hirvipeijaiset ja 40-vuotisjuhlat pidettiin Ruvaslahden koululla 4.11.2000. Metsästysseuran kunniapuheenjohtajaksi julistettiin Hemmi Tanskanen. Pronssisen ansiomerkin saivat Viljo Tillonen ja Jari Tillonen. Riistanhoidon ansiomerkin sai Ensio Tanskanen ja Metsästäjäin keskusjärjestön viirit Hemmi Tanskanen ja Viljo Mertanen. Maakuntajohtaja Tarja Cronberg kertoi tervehdyspuheessaan mm., missä EU:n alueella on vielä suurpetoja karhuja ja susia. Hän kertoi, että Pohjois-Karjalaan on perustettu Suurpetoneuvottelukunta, jonka tarkoituksena on riistantutkimuksen pohjalta vaikuttaa Brysseliin. Riistanhoitopiirin tervehdyksen toi 40-vuotisjuhliin hallituksen jäsen Mikko Pehkonen Juuasta ja riistanhoitoyhdistyksen onnittelut Veikko Sorsa. Lisäksi Onnittelut esittivät Erä-Eemeleiden, Kinahmon metsästysseuran ja Eräveikkojen edustajat. Vapaassa sanassa puhui entinen ruvaslahtelainen Sulo Tanskanen. Hän painotti luonnossa liikkumisen nautintoa.
Kymmenvuosijuhlien palkittujen lisäksi seuran kokouksessa 21.2.1993 julistettiin kunniapuheenjohtajaksi Viljo Mertanen. Lisäksi edellä olevissa tilaisuuksissa on muistettu viirein lukuisia henkilöitä. Merkkipäivän viettäjiä on pyritty aina muistamaan kukin ja usein viirein.
